Usein kysyttyä ja vastattua
Mitä etua EU:sta on ollut kansalaisille?
EU on tuonut unionin alueelle rauhaa ja taloudellista vaurautta sitten toisen maailmansodan. EU:n pitäisi alkaa palvella kansalaisiaan uskottavasti, mutta toki se on saanut kansalaisten näkökulmasta hyviäkin päätöksiä aikaan.
Esimerkiksi kännykkäpuhelut maksavat nyt vähemmän kuin aiemmin ja junamatkustajat ovat olleet vuoden 2009 lopusta oikeutettuja saamaan 25 prosenttia junalipun hinnasta takaisin, jos juna myöhästyy yli tunnin.
Matkailijat kokevat yhteisen valuutan euron helpoksi, moni käyttää mahdollisuutta lähteä opiskelemaan ja työskentelemään toiseen EU-maahan jne.
Kuuluuko kansan ääni todella europarlamentin kautta?
EU:n parlamentti edustaa nimenomaan unionin kansalaisia, ei jäsenvaltioiden hallituksia. Tavallinen kansalainen voi vaikuttaa paitsi äänestämällä myös kiinnittämällä meppien huomiota tärkeiksi katsomiinsa asioihin.
Miten EU:ta pitäisi kehittää?
EU:n pitää keskittyä asioihin, joista on järkevintä päättää EU-tasolla. Muut asiat pitää jättää jäsenmaille itselleen.
Monet kansalaiset suhtautuvat EU:n kriittisesti. Kansalaisten luottamuksen palauttaminen on EU:n kohtalon kysymys.
EU:n jäsenmaiden pitää saada olla itsenäisiä, vaikka ne tekisivätkin entistä enemmän yhteistyötä tietyissä asioissa. En kannata liittovaltioajatusta.
Kannatatko EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa?
On hyvä, että EU löytäisi yhtenäisen äänen tietyissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa. Yhteistyö ei saa kuitenkaan merkitä sitä, että laiminlöisimme omaa puolustustamme. Omaa itsenäistä ja uskottavaa puolustustamme tulee kehittää tulevaisuudessakin eurooppalaisen yhteistyön rinnalla.
USA ja EU ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Niiden pitää hoitaa asioita keskinäisen tasavertaisuuden ja avoimen kumppanuuden pohjalta. Tavoitteena olkoon aito yhteistyö.
Miten suhtaudut Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen?
Suomen valitsema turvallisuuspoliittinen peruslinja - jäsenyys EU:ssa, sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus - on toiminut hyvin. Liittoutumattomuus on ollut Suomelle parempi ratkaisu kuin liittoutuminen. Esimerkiksi valtioliitto Ruotsin kanssa merkitsi jatkuvaa sotarasitusta.
Suomen asema on nyt parempi kuin ehkä koskaan ennen. On syytä katsoa rauhassa, mihin suuntaan maailma menee sekä miten Nato muuttuu ja kehittyy. Avoin keskustelu vaihtoehdoista on kuitenkin hyvästä.
Mitä mieltä olet EU:n laajentumisesta?
Nyky-EU on kriisissä. Sitä on yritetty uudistaa Lissabonin sopimuksella, mutta sopimus on vaikeaselkoinen kompromissi ja sen voimaantulo on enemmän kuin epävarmaa.
EU:n pitää ensin ratkaista omat ongelmansa ja visioida suuntansa rauhassa, ennen kuin sen on järkevää harkita uusia maita jäseniksi. En näe, että EU voisi laajentua enää kovin paljon.
Kannatatko Turkin EU-jäsenyyttä?
Turkki on pyrkinyt EU:n jäseneksi yli 40 vuotta. Maalla on paljon parannettavaa esimerkiksi oikeusvaltion periaatteiden ja ihmisoikeuksien saralla. Jäsenyysneuvotteluissa pitää edetä maltillisesti, eikä jäsenyyskriteereistä saa tinkiä. Kiirettä ei ole.
Mitä mieltä olet Schengenin sopimuksesta?
On hyvä, että ihmiset voivat lähteä vapaasti esimerkiksi opiskelemaan ja työskentelemään toiseen EU-maahan, mutta toisaalta avoimet rajat houkuttelevat myös rikollisia.
Mitä mieltä olet EU:n ilmastopolitiikasta?
Ilmastonmuutos toteutuu viiveellä, ja nykypäivänä tehtävät päätökset ja toimenpiteet vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Toimiminen on tärkeää, koska emme halua ainoastaan heittää arpaa ja katsoa, mitä tulevaisuus tuo.
EU on ilmastonmuutospolitiikassa edelläkävijä. On tärkeää, että on kunnianhimoisia tavoitteita ja että tavoitteet pyritään toteuttamaan.
Mikä on ratkaisu tulevaisuuden energiaongelmiin?
Energiantarpeen kasvua pitää tarkastella kriittisesti. En kuitenkaan halua rajoittaa talouskasvua.
Energiankäyttöä on tehostettava. Tutkimusten mukaan energian loppukäytön kulutusta EU:ssa voitaisiin vähentää jopa 20–30 prosentilla ilman, että elintasoa jouduttaisiin laskemaan. Voimme esimerkiksi käyttää energiaa säästäviä lamppuja ja jääkaappeja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttöä on lisättävä. Euroopan parlamentin mietinnön mukaan niillä on mahdollista kattaa jopa yli 80 prosenttia koko energiatarpeesta kuluvan vuosisadan lopulla.
Tarvitaan EU:n laajuista tutkimusta uusista energiamuodoista. Niitä ovat esimerkiksi vety- ja fuusioenergia.
Minkälaista aluepolitiikkaa EU:n pitäisi harjoittaa?
Alueiden väliset erot ovat EU:ssa suuret. Aluepolitiikka on Euroopan yhtenäisen kehityksen kannalta välttämätöntä. Eri alueita niin Euroopassa kuin Suomessa pitää kehittää tasapuolisesti.
EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimintaohjelmia vaivaa byrokratia. Ohjelmien sisältämät tuet maksavat jokaista saatua euroa kohti kolme-neljä euroa hallinnollisia kuluja. Se on valtava määrä rahaa. Muutoksia on tehtävä, ennen kuin jotkut alkavat vaatia koko aluepolitiikan hylkäämistä.
Toteutuuko sukupuolten välinen tasa-arvo?
Tasa-arvosta puhutaan toisinaan paljon, mutta teot ovat vähäisiä. Esimerkiksi EU-maissa miesten ja naisten välinen palkkaero on edelleen 15 prosenttia. Tasa-arvossa on tekemistä myös EU:ssa. Esimerkiksi EU:n perhekuva on vinoutunut: missä perheessä on lähes pelkästään miehiä?
Tasa-arvo edistyy parhaiten tunnustamalla tosiasiat ja vaikuttamalla asenteisiin, mutta asenteet muuttuvat hitaasti.
Onko EU:n panos ihmisoikeuksien suojelemisessa riittävä?
Aina voi tehdä enemmän ja toimia paremmin. Ihmisoikeuksia loukataan jatkuvasti ympäri maailmaa.
Minkälaisena näet Suomen ja EU:n suhteen?
Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Monet arkiongelmat ylittävät maantieteelliset rajat, kuten saasteet, rikollisuus ja terrorismi. On hyvä, että Suomi on mukana ko. yhteistyössä.
Paljon EU:ssa on töissä ihmisiä?
Komissiossa työskentelee noin 24 000, parlamentissa 4200, neuvostossa 2 700, EY-tuomioistuimessa ja 1. asteen tuomioistuimessa noin tuhat sekä tilintarkastustuomioistuimessa noin 550 vakinaista virkamiestä. Suomalaisia työskentelee yhteensä noin tuhat: komissiossa noin 600, parlamentissa noin 155, neuvostossa noin 140, tuomioistuimissa noin 45 ja tilintarkastutuomioistuimessa noin 20.
Miten suuret ovat EU:n toimielinten hallintomenot?
EU:n toimielinten hallintomenot ovat vuonna 2010 noin kuusi prosenttia unionin budjetista eli noin yhdeksän miljardia euroa.
« takaisin