Tasa-arvo ja ihmisoikeudet
Sukupuolten tasa-arvo on EU:n perusarvoja. Unioni on säätänyt siihen liittyvää lainsäädäntöä 50 vuotta. Direktiivejä on 13. Silti epätasa-arvo on yhä enemmän kuin totta. Esimerkiksi naisten työllisyysaste on matalampi ja työttömyysaste korkeampi kuin miesten. Naisten euro on EU:ssa keskimäärin 85 senttiä, Suomessa vieläkin vähemmän eli 80 senttiä. Komissio ei ole haastanut yhtäkään jäsenvaltiota vastuuseen siitä, että tasa-arvodirektiivejä ei noudateta. Puheet tuntuvat kaikuvan kuuroille korville.
Minulle tasa-arvo on sydämen asia, paljon enemmän kuin pelkkää politiikkaa. Ei ole mitään syytä naisten ja miesten väliseen epätasa-arvoiseen kohteluun työmarkkinoilla tai politiikassa.
EU-huipuilla taas totuuden hetki (Uuden Suomen blogi) 30.01.2012
EU-johtajat kokoontuvat jälleen kerran huippukokoukseen Brysseliin. Jälleen ratkotaan talouskriisiä. Moni puhuu taas ratkaisevasta kokouksesta.
Samaan aikaan Belgia on yleislakon kourissa ja Bryssel lamassa. EU-johtajat saavat maistaa omaa lääkettään, talouskurin nurjaa puolta. Kasvu hiipuu ja työpaikat katoavat. Euroopassa on 23 miljoonaa työtöntä.
Otetaanpa huippukokouksen tuloksia odotellessa vaihteeksi yksi ruohonjuuritason näkökulma.
Palkkaeot ovat — ja pysyvät? (kirjoitus Keskustanaisten sivuilla) 30.06.2011
Toimeentulo on perusasia. Ihminen tarvitsee kohtuullisen palkan elättääkseen itsensä ja perheensä.
Palkka on myös tasa-arvokysymys. Naiset saavat pienempää palkkaa kuin miehet. Suomessa naisten ja miesten välinen palkkaero on hieman alle 20 %, kuitenkin suurempi kuin EU:ssa keskimäärin (17,5 %), mikä on monelle yllätys.
Tuloerot ovat elinikäiset. Matalampi palkkaus tarkoittaa matalampia eläkkeitä. Eurooppalaiset naiset kärsivät miehiä useammin köyhyydestä vanhuusiässä.
Tasa-arvon tiellä on kivikkoista (kirjoitus Keskustanaisten kotisivuilla) 08.03.2011
Luin juuri somalialaisen huippumalli Waris Dirien omaelämänkerran, jossa hän kertoo matkastaan Somalian aavikolta Pariisin ja New Yorkin catwalkeille sekä YK:n erityislähettilääksi.
Warisin tarinasta tekee länsimaisen naisen näkökulmasta erikoisen se, että hän syntyi ja eli elämänsä 13 ensimmäistä elinvuotta aavikolla ilman kouluja ja kirjoja. Hänet ympärileikattiin 5-vuotiaana ja naitettiin 60-vuotiaalle miehelle, kun Waris oli vasta 13. Tuolloin hän karkasi ja päätyi eri vaiheiden jälkeen, lukutaidottomana ja kieliä osaamattomana 1980-luvun Lontooseen.
Ruokaturvaa on vahvistettava (kolumni Suomenmaassa) 03.02.2011
Köyhyyden seurauksena aliravitsemus koskettaa yhä suurempaa osaa maailman väestöstä. Jopa miljardi ihmistä on viime vuosina kärsinyt ravinnon riittämättömyydestä, ja määrä on vain kasvanut YK:n asettamien vuosituhattavoitteiden asettamisen jälkeen.
Mistä tämä huono kehityssuunta johtuu? Syitä on useampia.
Iloisessa yhteistyössä vaalikentille (kolumni Suomenmaassa) 19.01.2011
Keskustanaisilta oli taas naisehdokkaiden puolen sivun mainos näyttävästi maakuntalehdessä, toteaa keskustalainen. Toivomme, että tämä lausahdus tuli kannustavalla äänensävyllä ja hymyn kera.
Keskustanaisten piirit järjestävät kiihtyvällä tahdilla naisehdokkaiden yhteistilaisuuksia ympäri Suomea. Osassa piireistä rokkitähdetkin kalpenisivat ehdokkaidemme kiertuetahdille. Kyseessä ovat puhtaasti vaalitilaisuudet joiden tarkoituksena on tukea eduskuntavaaleissa ehdolla olevien naisten vaalityötä. Naisten poliittisen osallistumisen tukeminen on järjestömme ydintehtävä.
Perhe on tärkeä arjessa ja juhlassa (Pääkirjoitus Avain-lehdessä) 17.12.2010
Joulu on yhdessäolon aikaa. Kokoonnumme perheiden, sukulaisten ja ystävien kanssa ruokapöytien ääreen herkuttelemaan jouluruoilla ja nauttimaan yhteisestä ajasta. Juhlahetket on mukava jakaa lähimmäisten kanssa, mutta perheen merkitys korostuu arjessa.
Suomalaiset kaipaavat hiljattain julkaistun Perhebarometrin mukaan parempaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Suomalaiset haluavat joustoja työaikoihin ja mahdollisuutta osa-aikatöihin. Toiveet ovat ymmärrettäviä. Yhdessä perheessä voi olla pieniä lapsia, toisessa taas hoitoa kaipaava, jo ikääntynyt lähimmäinen.
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta keskustellaankin tasaisin väliajoin Arkadian mäellä, mutta edistysaskeleet eivät keskustelusta huolimatta ole olleet pitkiä. Esimerkiksi vanhempainvapaiden kulujen tasaaminen työnantajien välillä sopii periaatteen tasolla melkein kaikille, mutta jostain syystä asiassa ei ole edetty, ei vaikka keskusteltu on viimeiset 30 vuotta. lue lisää
Tasa-arvoa lapsista aiheutuneiden kustannusten jakoon (Kolumni Keskisuomalaisessa) 07.12.2010
Keskisuomalaisessa 29. marraskuuta todetaan, että yrittäjänaiset tyrmäävät EU:n raskausdirektiivin. Euroopan parlamentin ehdotuksessa naiset saisivat 20 viikon palkallisen äitiysloman.
Ymmärrän naisyrittäjien huolen. Pienessä yrityksessä raskaana oleva nainen on iso kulu työnantajalle. Direktiivissä ei oteta kantaa siihen kuka äitiysloman kustannukset maksaa.
Äitiysloman kustannusten jako on kansallinen kysymys. Siitä päättää Suomi, ei EU. Ongelma ei ole tällä kertaa Euroopassa vaan Suomessa.
Raskausdirektiivi nostaa taas päivänvaloon sen vääryyden, että äitiydestä aiheutuvat työnantajiin kohdistuvat kustannukset jakautuvat Suomessa epätasaisesti työnantajien kesken. Naisvaltaiset alat maksavat suurimman laskun. lue lisää
Vanhemmuus on kansakunnan voima (kirjoitus HS:ssa) 28.10.2010
Euroopan parlamentti on lähettänyt Suomen hallitukselle viestin: Tärkeintä on investoida ihmisiin. Se on eurooppalaista pitkäjänteistä ja kestävää kehitystä. Kukapa olisi eri mieltä?
Äänestäessään raskaussuojadirektiivin hyväksymisen puolesta Euroopan parlamentti osoitti ottavansa tosissaan väestön vanhenemisen ja syntyvyyden laskun mukanaan tuovat ongelmat eurooppalaiselle talouskasvulle. Parlamentti osoitti poliittista tahtoa vaikeassa asiassa. Miesten ja naisten tasa-arvo työmarkkinoilla ei tällä kertaa jäänyt vain juhlapuheiden tasolle.
Äitiysvapaan taso puntarissa (Keskusta.fi -blogi) 19.10.2010
Euroopan parlamentti äänestää huomenna keskiviikkona niin kutsutusta raskaussuojadirektiivistä. Kättä väännetään siitä, saako äiti 18 vai 20 viikon äitiysvapaan ja minkä tasoisella korvauksella.
Komissio ehdottaa 18 viikon äitiysvapaata ilman ehdotonta täyspalkkausvaatimusta. Parlamentin tasa-arvovaliokunnan tavoitteena on ollut 20 viikon äitiysvapaa täydellä palkalla kaikille eurooppalaisille äideille.
EU:n jäsenmaat ja Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät ovat jakautuneet asian tiimoilta vähintäänkin kahteen ellei jopa kolmeen tai neljään leiriin.
Kansanedustajat europarlamentissa 01.10.2010
Miten Eu pystyisi toimimaan nykyistä yhtenäisemmin ulko- ja turvallisuusasioissa. Pitäisikö Euroopan parlamentin vaaleihin luoda eurooppalaiset ylikansalliset vaalilistat? Miten EU-komission pitää reagoida, kun miljoonan eurooppalaisen allekirjoitus Turkin EU-jäsenyyttä vastaan on saatu kerättyä kokoon?
Näitä kysymyksiä pohdittiin tällä viikolla Euroopan parlamentissa yhdessä kansallisten parlamenttien edustajien kanssa.
Ulkoasianvaliokunnassa, jossa olen jäsen, käsiteltiin unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteista Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Perussopimusvaliokunnassa, jossa olen varajäsen, oli puolestaan aiheena Euroopan parlamentin vaalilainsäädännön uudistus sekä Euroopan kansalaisaloite.
Lissabonin sopimus toi mukanaan EU:lle uuden ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean viran. Tehtävää hoitaa britti Catherine Ashton, jota avustaa vielä valmisteilla oleva Euroopan ulkosuhdehallinto.
