EU:n tulevaisuus

EU:n hallitusten päämiehet pääsivät sopuun unionin uudesta perussopimuksesta 18. lokakuuta 2007 ja allekirjoittivat sen torstaina 13. joulukuuta 2007 Lissabonissa. Uuden sopimuksen piti yksinkertaistaa unionin lainsäädäntöä mutta kävikin päinvastoin. Sopimus on sekava kompromissi. Viittaukset perustuslakiin ja erilaiset symbolit onneksi poistettiin.

Sopimuksen parasta antia on, että jäsenvaltiot sitoutuvat noudattamaan EU:n perusoikeuskirjaa. Se määrittelee EU:n kansalaisten perusoikeudet ja vapaudet. Ison-Britannian jättäytyminen sen ulkopuolelle on suuri takaisku.

Perusoikeuskirja sisältää kuitenkin kummallisia ristiriitoja, jotka on selvitettävä ennen sen voimaantuloa. Kirjan ei haluta muuttavan mitään, mutta toisaalta se tuo aivan uusia, "pehmeitä" ja vakiintumattomia oikeuksia. Kansalaisten kannalta sellaisilla perusoikeuksilla, joihin ei voi vedota tuomioistuimessa, ei ole mitään merkitystä.

Hämmentävää on, että osa perusoikeuksista on laillisesti sitovia, osa ei. Lisäksi sopimuksen artiklat ovat erilaisia kuin EU:n jäseniä jo ennestään sitovat, tiukemmat kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Selvintä olisi ollut, jos Euroopan ihmisoikeussopimus olisi sisällytetty uuteen sopimukseen sellaisenaan ja perusoikeudet olisi tehty oikeudellisesti sitoviksi.

Näkyvimmät muutokset ovat, että EU-puheenjohtajuus muuttuu ja komissaarien määrä vähenee. Odotusvuorossa on aina kolmasosa EU-maista, myös Suomi ajallaan. Tämä vähentää EU:n hyväksyttävyyttä. En ymmärrä muutoksen tarpeellisuutta. Monissa jäsenmaissa on isompi hallitus kuin 27 hengen komissio.

Koko prosessi sai alkunsa loppuvuonna 2003. Hallitusten välinen konferenssi (HVK) alkoi laatia yhtä uutta sopimusta, jolla korvattaisiin unionin aiemmat sopimukset ja selkiytettäisiin päätöksentekoa. Ranska ja Alankomaat kuitenkin hylkäsivät sopimuksen kansanäänestyksissä vuonna 2005. Alustava sopu löydettiin vihdoin juhannusyönä 2007. Lopputulos oli kaukana täydellisestä mutta parempi kuin ei mitään.

Nyt pitää alkaa keskustella siitä, mistä EU:n tulee päättää. Komissio, jolle kuuluu aloiteoikeus, on totuuden edessä. Komission on paneuduttava toden teolla EU:n suuriin haasteisiin, kuten ilmasto- ja energiakysymyksiin, EU:n kilpailukykyyn ja kansalaisten kasvavaan eriarvoisuuteen. Unionin on omalla toiminnallaan osoitettava ylikansallisen yhteistyön tuottama hyöty.

Lissabonin sopimus on ratifioitava vielä jokaisessa jäsenmaassa erikseen, ennen kuin se voi tulla voimaan, mahdollisesti Euroopan parlamentin vaalien 2009 jälkeen.

Kirjoitus Helsingin Sanomissa: Suomen EU-strategiasta tulee keskustella avoimesti 21.11.2008

Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tulee kuluneeksi 14 vuotta ensi vuoden alussa. Tänä aikana unioni on kasvanut 15 jäsenmaan keskisuuresta kerhosta 27 jäsenmaan kattavaksi eurooppalaiseksi järjestöksi.

Unioni on laajentanut ja syventänyt päätösvaltaansa usealla sektorilla. Vaikka suurilla jäsenmailla, kuten Ranskalla ja Saksalla, on yhä EU:n päätöksenteossa selvä johtorooli, ovat ne joutuneet antamaan yhä enemmän valtaa myös uusille jäsenmaille.

EU:n kehitys pakottaa myös Suomen pohtimaan omaa EU-strategiaansa. On hyvä asia, että pääministeri Matti Vanhanen on päättänyt kutsua ensi vuoden alusta suuren kansallisen keskustelufoorumin pohtimaan Suomen EU-strategiaa. lue lisää

Kolumni European Voice: Repealing “frivolous” directives will improve image of EU 20.11.2008

I agree with the article “EU scraps rules on veg to reduce waste” (Europeanvoice.com 12 November) but I would like to add more to the discussion.

As the article said, the EU has made an important first step in streamlining regulation. EU officials abolished directives concerning requirements for twenty six produce products. 100 pages of legislation determining the size, shape and texture of fruit and vegetables were done away with. lue lisää

Täysistunnossa: finanssi- ja sopimuskriisit sekä vuokratyödirektiivi 23.10.2008

EU-puheenjohtajamaa Ranskalla oli tällä viikolla syytä suureen juhlaan, kun Euroopan parlamentti kokoontui syksyn ensimmäiseen Strasbourgin täysistuntoon. Kesälomalla romahtanut täysistuntosalin katto oli vihdoin ja viimein saatu kuntoon, ja europarlamentaarikot voitiin päästää enemmän tai vähemmän turvallisin mielin sisään. Ranskan presidentti ja neuvoston puheenjohtaja Nicolas Sarkozy oli saapunut myös paikalle. lue lisää

Jäätteenmäki torjuu EU:n tiivistetyn yhteistyön avioeroasioissa 21.10.2008

Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki (ALDE, kesk.) torjuu yhdeksän EU-jäsenvaltion aikeet tiivistettyyn yhteistyöhön avioeroasioissa:

- Tiivistetty yhteistyö avioeroasioissa johtaisi väistämättä Euroopan kahtiajakautumiseen perheoikeudellisissa asioissa. Tämä voisi olla myös ennakkotapaus tulevissa perheoikeudellisissa hankkeissa, Jäätteenmäki varoitti Euroopan parlamentin täysistuntoäänestysten jälkeen Strasbourgissa 21. lokakuuta.

Euroopan parlamentti äänesti tänään saksalaisen Evelyne Gebhardtin (PES) mietinnöstä avioliittoasioihin liittyen. Jäätteenmäki äänesti mietinnön hyväksymistä vastaan. Hän pitää tärkeänä, että Suomen oikeusistuimissa sovelletaan jatkossakin Suomen lakia erityisesti tapauksissa, joissa vieraan valtion lain soveltaminen olisi suureessa ristiriidassa suomalaisen lainsäädännön peruslähtökohtien kanssa.

Jäätteenmäki on myös huolestunut ehdotetuista syyllisyysarvioinneista avioerotapauksissa.

- Suomessa luovuttiin parikymmentä vuotta sitten uskottomuuden tai siihen rinnastettavien tekojen tutkimisesta avioeroasioissa. Olisi suuri harppaus takaisin historian havinoihin, mikäli tämä otettaisiin jälleen käyttöön, Jäätteenmäki varoittaa.

EU-puheenjohtajamaa Ranska sekä Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Romania, Slovenia ja Unkari tekivät heinäkuussa komissiolle pyynnön tiiviimmän yhteistyön aloittamisesta avioeroasioissa. Tämä oli historiallinen hetki, sillä tiivistettyä yhteistyötä ei ole vielä tähän päivään mennessä unionissa harjoitettu kertaakaan, vaikka sen käyttö tuli mahdolliseksi jo lokakuussa 1997 allekirjoitetulla Amsterdamin sopimuksella.

Lisätietoja:

Anneli Jäätteenmäki, puhelin +33 (0)3 8817 5614

Kolumni Europe´s World: Let´s go back to one commissioner per country 14.10.2008

Ireland’s “no” to Lisbon is hardly surprising when you consider what the people of Europe really want from constitutional reform. The Laeken declaration that launched the reform process back in 2001 spelt out those demands. It said “citizens are calling for a clear, open, effective, democratically-controlled Community approach, and therefore the Union needs to become more democratic, more transparent and more efficient.” the Lisbon treaty is in practice the exact opposite. We were handed down complex and unreadable texts, negotiated in secret and without public scrutiny. A post-referendum Eurobarometer survey found that more than half of the Irish people who decided not to vote said this was due to their lack of understanding of the treaty. In the circumstances, abstention was a rational choice. lue lisää

Kirjoitus Karjalaisessa: EU vaarallisella tiellä pakottaessaan Irlantia uuteen kansanäänestykseen 14.10.2008

Brysselistä kantautuneiden tietojen mukaan EU on suunnittelemassa pakkotoimenpiteitä Irlantia vastaan, jotta maa järjestäisi uuden kansanäänestyksen Lissabonin sopimuksesta viimeistään ensi syksynä. Tällä suunnitelmalla EU on ampumassa pahasti omaan jalkaansa.

Irlannin kesäkuun kielteisen kansanäänestyksen jälkeen olen saanut keskustella kymmenien irlantilaisten asiantuntijoiden ja parlamentaarikkokollegojeni kanssa siitä, miten unionin sopimuskriisistä päästäisiin parhaiten eteenpäin. Poikkeuksetta jokainen on ollut samaa mieltä yhdestä asiasta: Irlanti tarvitsee nyt aikaa, ja EU:n ei pidä alkaa sitä asiassa neuvomaan. lue lisää

Puheenvuoro täysistunnossa EU:n lainsäädäntötyön avoimuudesta 10.10.2008

Arvoisa Puhemies!

Demokraattisissa maissa lainsäädäntötyö on avointa ja julkista. Kansalaisilla on mahdollisuus tietää, miten heidän edustajansa ovat äänestäneet ja mitkä seikat ovat päätöksen perusteluna. EU:ssa näin ei valitettavasti ole. lue lisää

Jäätteenmäki: Komission ehdotus EU-asiakirjojen avoimuudesta askel taaksepäin 24.09.2008

TIEDOTE: Komission ehdotus EU-asiakirjojen avoimuudesta askel taaksepäin

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (ALDE, kesk.) kritisoi komission ehdotusta EU-asiakirjojen avoimuusasetuksen päivittämiseksi:

- Komission mukaan ehdotuksen tarkoituksena on lisätä EU:n avoimuutta. Tosiasiassa se on kuitenkin askel taakse- eikä eteenpäin. Euroopan parlamentin ja neuvoston on tehtävä nyt kaikkensa, jotta komission ehdotus saadaan muutettua, Jäätteenmäki sanoi Euroopan parlamentissa keskustan MEP-valtuuskunnan toimittaja-aamupalalla keskiviikkona 24. syyskuuta. lue lisää

Kolumni Nerikes Allehanda: Intresserad av EU? 16.09.2008

I Finland upprepar medierna, att finnarna inte är intresserade av EU-angelägenheter.

Mina erfarenheter är de motsatta. Intresset finns men det är svårt att få tag på information.

På mötena frågar de, varför medierna inte berättar mer om EU-angelägenheter. Det är ju de samma medierna som proklamerar att EU påverkar allting. Även ditt liv. lue lisää

Kolumni Suomenmaassa: Kun EU-katto romahti 12.09.2008

EU-parlamentin katto romahti kesällä Strasbourgissa. Viime viikolla parlamentin istunnon piti olla Strasbourgissa, mutta katon romahtamisen takia istunto siirrettiin Brysseliin. Sitä ei monikaan EU-parlamentaarikko murehtinut, vaikka monet, minä muiden mukana, olivat jo ehtineet varata lentonsa Strasbourgiin.

Katon romahdus toi jälleen päivänvaloon EU-parlamentin kahden istuntopaikan älyttömyyden. Kallista rekkarallia on päivitelty vuosikaudet, mutta muutosta ei ole näköpiirissä. Katon romahdus ei taida riittää älyttömyyden lopettamiseen. Koko parlamenttirakennuksen pitäisi kai luhistua ennen kuin siirryttäisiin yhden paikan systeemiin. lue lisää