Euroopan ulkosuhdehallinto luo raamit yhteiselle ulkopolitiikalle 8.7.2010
Parlamentti äänesti tänään Euroopan ulkosuhdehallinnosta. Eri osapuolten – parlamentin, neuvoston ja komission – rakentama ulkosuhdehallinto on kompromissi, mutta hyvä sellainen.
Äänestystulos on selkeä. Puolesta äänesti 549, vastaan 78 ja tyhjää 17.
Parlamentin rooli on merkittävä. Prosessin myötä on käynyt selväksi, että parlamentaarinen valvonta ulottuu myös Euroopan ulkosuhdehallintoon, paitsi budjetin myös sisällön osalta. Ulkopolitiikka ei saakaan olla muusta yhteiskunnasta irrallinen politiikan osa-alue, jota tehdään salamyhkäisesti norsunluutorneista käsin.
EU:lla on nyt rakenteet, mutta ei toimivaa ulkopolitiikkaa. Vanha sanonta pitää paikkansa: EU on ulkopolitiikan kääpiö. EU:n kädenjälki ei näy. Seuraavaksi kaivataankin tuloksia.
EU:n ulkosuhdebudjetti on pieni suhteutettuna EU:n muihin menoeriin. EU:n budjettia ei pidä kasvattaa byrokratian kasvattamisen vuoksi eikä etenkään kriisiaikoina, joskin ulkosuhdebudjetin eräiden osa-alueiden pienuus kertoo omaa kieltään yhteisen ulkopolitiikan arvostuksesta EU:n piirissä.
Brysselissä pohditaan onko Catherine Ashton kykenevä rakentamaan EU:lle yhteistä ulkopolitiikkaa. Kyse ei ole kuitenkaan Ashtonista, vaan EU:n suurista jäsenvaltioista. Toistaiseksi Ranska, Saksa ja Iso-Britannia eivät ole puhuneet yhdellä äänellä.
Anneli Jäätteenmäki
