Kirjoitus Suomenmaassa: Unohdettu Eurooppa 5.2.2010
Juhlapuheiden Euroopassa kiiltää ja kimaltaa. Maanosamme on vauras ja hyvinvoiva. Eurooppa on onnistunut karkottamaan sodat ja köyhyyden maaperältään. Laajeneva unioni varmistaa uusien jäsenmaiden rakennemuutoksen kilpailukykyisiksi markkinatalouksiksi. Jatkuva talouskasvu pitää huolta siitä, että kaikille riittää jaettavaa.
Todellisuus ei ole aivan yhtä kiiltokuvamainen. Kaupan esteiden purkaminen ja talouden vapauttaminen lisää taloudellista hyvinvointia. Kaikki eivät pääse nauttimaan talouskasvun hedelmistä. Vaurauden Euroopassa vaikutusvalta keskittyy ja hyvinvointi kasaantuu.
Euroopassa on myös syrjäytyneisyyttä ja pahoinvointia. Vapaa liikkuvuus tuo joustavuutta työmarkkinoille, mutta myös rikkoo perheitä vanhempien lähtiessä muualle töihin ja lasten jäädessä yksin kotimaahansa.
Afrikkalaisen siirtotyöläisen kuva vapaasta liikkuvuudesta on todennäköisesti hieman toisenlainen kuin komission virkamiesten. Laajeneva EU murtaa muureja rajojensa sisällä, mutta pystyttää niitä ulkorajoilleen. Miten meidän pitäisi suhtautua laittomasti EU-alueelle tulleisiin siirtotyöläisiin? He tekevät minimikorvauksella työtä, joka jäisi muuten usein tekemättä. Etelä-Espanjan afrikkalaiset tekevät työtä usein ala-arvoisissa oloissa. Siksi lentotomaattien hinta on niin alhainen.
Unioni pelaa kaksilla korteilla. Samaan aikaan, kun afrikkalaiset joutuvat asumaan hökkelikylissä ilman kansalaisoikeuksia, EU houkuttelee ammattitaitoisia ihmisiä erityisellä eurooppalaisella työluvalla, jonka saa ohi normaalimenettelyn. Tämä on selkeässä ristiriidassa unionin kehitystavoitteiden kanssa, kun kipeästi kaivattuja ammattiosaajia rekrytoidaan lähtemään kotimaistaan.
Talouskriisi on pahentanut työllisyystilannetta ja siirtotyöläiset koetaan uhaksi, kun he pyrkivät jo ennestään heikoille työmarkkinoille. Jännitteiltä ei voi välttyä. Nousukauden aikana moni EU-kansalainen käänsi selkänsä raskaille ja huonosti palkatuille töille. Nyt monella ei ole enää varaa siihen. Espanjalaiset rakennusmiehet ovat palanneet kasvihuoneisiin.
Erityisen ikävää on voimakkaasti kasvanut nuorisotyöttömyys. EU-alueella joka viides nuori on työtön. Laskusuhdanteessa koulutettujenkin nuorten on hankala kilpailla työpaikoista kokeneempien kanssa, kun työvoimaa on tarjolla runsaasti. Eri alojen aloituspaikkamääriä on syytä tarkastella kriittisesti. On nuorten pettämistä kouluttaa heitä heikosti työllistäville aloille.
Jos EU:lle halutaan nykyistä laajempaa kannatusta ja hyväksyntää, unionin on kyettävä vastaamaan ihmisten suurimpiin ongelmiin. Unionin toiminnassa korostetaan valtiontalouden hyvinvointia ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tämän rinnalle on nostettava ihmisenkokoinen EU.
Kun ihmisiltä on kysytty suurimpia huolenaiheitaan, työttömyys on kärjessä lähes poikkeuksetta. Yllättävämpää on se, että kansalaiset luottavat EU:n kykyyn ratkaista talouskriisin tuomat ongelmat enemmän kuin kansallisten hallitusten kykyyn.
Unionin on osoitettava olevansa luottamuksen arvoinen. Unohdetun Euroopan arkipäivää ovat lisääntyvä työttömyys ja sosiaaliturvan puutteet. EU:ssa vietetään tänä vuonna köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta. Ajoitus ei voisi olla parempi.
