Kirjoitus Verkkoapilassa; Työttömyys on nuorelle kova paikka 30.1.2010
Työpaikan mukanaan tuoma tunne oman elämän hallinnasta on tärkeää jokaiselle, meillä ja muualla.
Moni nuori joutuu valmistuttuaan työttömäksi. Joillekin työttömyydestä voi tulla monen vuoden taakka. Sellaista taakkaa ei ole helppo kantaa. Toisilta työttömyys vie tulevaisuuden uskon kokonaan.
Nuorisotyöttömyys on EU:n alueella 20 prosentin luokkaa. Suomessa nuorisotyöttömyys on yli 20 prosenttia. Luvut ovat hälyttäviä. Talouskriisin ja laman seurauksista maksavat juuri valmistuneet nuoret, vaikka he eivät kuulu laman aiheuttajiin. Työttömissä on paljon myös korkeakoulutuksen hankkineita.
Osa yliopisto-opiskelijoista venyttää työttömyyden pelossa valmistumistaan. Kukaan ei halua valmistua työttömäksi. Suurin toivein ja kovalla työllä hankittu yliopistokoulutus – johon kulutetaan keskimäärin 6-7 vuotta – voikin osoittautua hyödyttömäksi.
Suurten ikäluokkien akateemiset saivat lähes vuoren varmasti työpaikan. Heidän lapsilleen ja lapsenlapsilleen tilanne on toinen. Kilpailu on kovaa. Moni nuori kokee kilpailun nahoissaan jo yliopistoon tai ammattikorkeakouluun hakiessaan ja ensimmäisiä tenttikirjoja lukiessaan.
Työttömyys on hankalaa myös siksi, että monelle nuorelle työ on intohimo ja omalle alalle kouluttaudutaan mielellään. Koska alasta tykätään, ovat myös odotukset korkealla. Työstä ei haeta ainoastaan taloudellista toimeentuloa, vaan myös sisältöä elämään. Siksi pudotus on kova, kun nuori ei saa työtä.
Akateeminen työttömyys oli tosiasia jo ennen lamaa. Onkin mietittävä tarkkaan eri alojen koulutuspaikkoja ja niiden tarvetta. On esimerkiksi ilmeistä, että kaikille humanisteille ja yhteiskuntatieteilijöille ei riitä oman alan töitä. Sen sijaan lääkäreitä ja psykologeja tarvitaan enemmän. Olisiko siis syytä tarkistaa näiden alojen aloituspaikkojen määrää? Ennen pitkää voi käydä myös niin, että tietoyhteiskunnassa kaivataankin käytännön taitojen taitajia.
Nuorisotyöttömyys on laaja yhteiskunnallinen ilmiö ja globaali ongelma. Kasvava nuorisotyöttömyys voi lisätä entisestään köyhien ja sosiaalisesti epätasa-arvoisten yhteiskuntien epävakautta. Työttömyys synnyttää epätoivoa, epätoivo synnyttää konflikteja.
Monessa kehitysmaassa nuorisotyöttömyys on tikittävä aikapommi. Suomen kehityspolitiikalla tulee edesauttaa nimenomaan nuorten opiskelu- ja työllisyysmahdollisuuksia. Se on pitkän aikavälin politiikkaa.
Eurooppa ei pääse talouslaman yli ilman työtä. EU:n puheenjohtajamaa Espanja järjestää ylimääräisen huippukokouksen helmikuussa, jossa käsitellään Lissabonin strategian seuraajaksi kaavailtua EU 2020-strategiaa. Strategialla on tarkoitus saada talous kasvuun ja lisätä unionin kansalaisten hyvinvointia. Olisi tärkeää, että myös nuorisotyöttömyys nousisi korkealle kokouksen agendalla. Nuorisotyöttömyys vaatii toimenpiteitä nyt.
