Kolumni Suomenmaassa: Keskustan ja EU:n valinnat 6.11.2009
Keskustaväki risteili viime viikonloppuna Itämerellä ja EU piti huippukokouksen Brysselissä juuri ennen risteilyä. Aikataulun lisäksi tapahtumilla oli muitakin yhtäläisyyksiä, mutta myös huomattavia eroja.
Keskustaväki pui asioita useissa seminaareissa. Yksi seminaari käsitteli ilmastonmuutosta, toinen kunta-asioita. Tärkeitä seminaareja riitti joka makuun.
Mielenkiintoisimmat ja intohimoisimmat keskustelut käytiin seminaarien ulkopuolella.
Aihe oli yksi ja sama, ensi kesäkuun puoluekokous ja tulevat valinnat. Kaikkien huulilla oli sama kysymys: kenestä Vanhasen seuraaja? Haastajia kaivattiin.
Brysselin huippukokouksen virallisella esityslistalla oli kaksi tärkeää asiaa, Lissabonin sopimus ja Kööpenhaminan ilmastokokous. Ohimennen käsiteltiin finanssikriisiä ja maahanmuuttopolitiikkaa.
Epävirallisella esityslistalla oli yksi ainoa asia, tulevat valinnat. Käytävillä keskusteltiin kiihkeästi siitä, kuka olisi sopivin EU:n ensimmäiseksi presidentiksi ja ulkoministeriksi. Nimiä esiteltiin.
Virallisen selityksen mukaan valinnoista ei käyty keskustelua, koska Lissabonin sopimuksen kohtalo oli vielä epävarma. Kuitenkin valinnat olivat keskeisin aihe käytäväkeskusteluissa ja huippukokousta edeltävissä puolueryhmittymien kokouksissa.
Henkilövalinnat ja aina niin ihanat henkilöspekulaatiot hallitsivat sekä keskustan risteilyä että Brysselin huippukokousta. Brysselissä asia kiellettiin, keskustassa ei. Henkilökeskusteluihin jopa yllytettiin. Varapuhemies Seppo Kääriäisen haastattelu Helsingin Sanomissa juuri risteilyn aattona oli virallinen lähtölaukaus puheenjohtajakilpailulle.
Ensi vuoden alusta ilmoittautuvat ensimmäiset kandidaatit keskustan puheenjohtajakisaan. Ehdokkaat kiertävät ympäri Suomea ja kesäkuussa äänestetään. Valinta on avoin ja demokraattinen.
EU:ssa ei aseteta virallisia ehdokkaita. Ei ole ehdokkaiden esittelyä eivätkä kansalaiset pääse vertailemaan kiinnostuksensa osoittautuneita. Kansalaismielipidettä ei kuulla. Kaikki tapahtuu suljettujen ovien takana.
Onneksi on olemassa media, joka kertoo käytäväkeskusteluista ja esittelee mahdollisia ja mahdottomia ehdokkaita. Muuten kansalaiset olisivat täysin ulkona EU-johtajien valinnasta. Nyt tietoa saa takakautta.
EU pyrkii opettamaan demokratiaa EU:n ulkopuolella. Afganistaniin on lähetetty ihan sotilaita sitä varten. Turkkilaisille ja monille muille kansakunnille korostetaan demokraattisten ja vapaiden vaalien merkitystä.
EU-delegaatio vieraili viime viikolla Turkissa. Osallistuin matkaan. Demokratia ja ihmisoikeudet olivat virallisella asialistalla. Paljon on Turkissa korjattavaa. Ja EU opastaa hanakasti.
Turkissakin epävirallisella asialistalla esille nousivat EU:n tulevat valinnat ja erityisesti presidentin valinta. Eräs turkkilainen parlamentaarikko kysyi, ketkä ovat ehdokkaina ja milloin vaalit pidetään.
Kerroimme, ettei ole äänestystä eikä ehdokkaita aseteta. Kaikki tapahtuu suljettujen ovien takana. Valintakriteerejä ei ole vahvistettu, eikä valintapäivä ole vielä tiedossa.
Onneksi keskustan puheenjohtajan valinta on avoin ja demokraattinen. Neuvoa antava jäsenvaali vain vahvistaisi jäsenten ja kannattajien asemaa sekä vaalin demokraattisuutta.
Anneli Jäätteenmäki
europarlamentaarikko
