Kolumni Suomenmaassa: Barroson jälkeen Barroso 25.9.2009
Suomalaisten edunvalvonta ei ole ainakaan helpottunut europarlamentissa kesäkuun vaalien jälkeen, kun suomalaisten meppien lukumäärä laski neljästätoista kolmeentoista. Suomalaisia riittää entistä harvempaan valiokuntaan, sillä meppi voi olla varsinaisena jäsenenä ainoastaan yhdessä valiokunnassa.
Europarlamentissa on yhteensä 20 valiokuntaa. Paikoista käydään kauden alussa kova taistelu. Tällä kertaa kävi niin, että oikeudellisten asioiden, kansainvälisen kaupan sekä kehitysyhteistyö- ja vetoomusvaliokunnat jäivät kokonaan ilman suomalaisjäsentä tai varajäsentä.
Erityisesti näiden valiokuntien seuraamisessa suomalaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä muiden maiden meppien kanssa. Keskustaliberaalien ALDE-ryhmän varapuheenjohtajan roolissa tulen seuraamaan kaikkia valiokuntia, joissa suomalaisten etu on kyseessä. Eduskunnan tapaan vaikuttaminen europarlamentissa on ennen kaikkea yhteistyötä muiden edustajien kanssa.
27 unionin jäsenmaata asettuivat kesällä yksimielisesti tukemaan portugalilaisen José Manuel Barroson jatkokautta komission puheenjohtajana. Vastaehdokasta hänelle ei esittänyt yksikään jäsenmaa tai poliittinen ryhmä.
Barroson jatkokaudelle nimittämisestä äänestettiin viime viikolla europarlamentin Strasbourgin täysistunnossa. Me kolme keskustan meppiä kannatimme Barroson valintaa.
Suuria hurraa-huutoja Barroson valinta ei ole juuri missään herättänyt. Se oli rutiinivalinta ilman suuria tunteita. Ei kai vain Eurooppa ole jämähtänyt pysähtyneisyyden aikaan?
Äänestin siis Barroson jatkokauden puolesta. En siksi, että hän olisi jotenkin ylivertainen henkilö komission johtoon, vaan koska muita ehdokkaita ei yksinkertaisesti ollut, vaikka ehdokkaiden esittämiselle olisi ollut yllin kyllin aikaa.
Parlamentin sosialistit ja vihreät vastustivat Barroson valitsemista loppuun saakka. Ryhmien halu siirtää äänestystä olisi ollut ymmärrettävää, mikäli niillä olisi ollut esittää edes yksi vastaehdokas. Näin ei kuitenkaan ollut, joten vastustaminen jäi tuuleen huutamiseksi ja turhaksi mielenosoitukseksi pelkän protestin vuoksi.
Oma ryhmäni vaati Barrosolta ennen hänen valintaansa konkreettisen toimenpideohjelman seuraavaksi komission viisivuotiskaudeksi. Ensimmäistä kertaa unionin historiassa komission puheenjohtajaehdokas esittikin toimenpideohjelmansa jo ennen varsinaista mahdollista valintaa – eikä vasta sen jälkeen.
Nyt odotamme Barrosolta pikaisia toimia komission kokoamisessa. Toivomme, että Olli Rehn saa hyvän salkun. Mahdollisuudet ainakin komission varapuheenjohtajaksi ovat olemassa. Virosta ja Ruotsista on jo varapuheenjohtaja ollut. Olisi luontevaa, että nyt olisi suomalaisen vuoro.
Komission asialistalla aivan ensimmäiseksi pitää järjestää eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden valvonta. Pankkijärjestelmän kuntoon laittamiseksi ja pankkivalvonnan vahvistamiseksi on ryhdyttävä heti toimiin.
Toiseksi EU:n päätöksenteko tulee muuttaa entistä avoimemmaksi ja kolmanneksi naisten osuutta pitää lisätä, kun uusi komissio kootaan. Siinä ovat oman ryhmäni kolme keskeistä vaatimusta.
Barroso on luvannut uusia aloitteita myös naisten ja miesten välisten palkkaerojen poistamisesta. Odotan mielenkiinnolla uusia avauksia. Olisi todella iloinen yllätys, jos EU:n komissiokin ottaisi tämän asian tosissaan. Sillä olisi iso merkitys koko Euroopassa.
Anneli Jäätteenmäki
europarlamentaarikko
