Jäätteenmäen aloitteet läpi ulkoasiainvaliokunnan ihmisoikeusraportissa 21.4.2006
Ulkoasiainvaliokunta hyväksyi tällä viikolla ihmisoikeusraporttinsa. Liberaaliryhmän esittelijänä olen ollut valmistelemassa valiokunnan raporttia.
Euroopan unioni antaa nykyisin vuosittain oman ihmisoikeusraporttinsa, joka keskittyy tarkastelemaan sekä EU:n omaa toimintaa tällä alalla että ihmisoikeuksien tilaa muualla maailmassa. Euroopan parlamentti hyväksyy joka vuosi oman päätöslauselmansa, jossa se arvioi raportin linjauksia ja sisältöä.
Ihmisoikeuksien korostaminen on ollut yleiseurooppalaisten järjestöjen erityispiirre koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Uraauurtava työtä tällä alueella on tehnyt Euroopan neuvosto. Euroopan unioni sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) ovat antaneet oman painokkaan panoksensa ihmisoikeustyöhön.
Vuoden 2005 ihmisoikeusraportin raportoijana oli englantilainen Richard Howitt, joka edustaa parlamentin sosiaalidemokraattista ryhmää. Muutosehdotuksia hänen raporttiin tehtiin lähes kaksi ja puolisataa.
Valiokunta hyväksyi kaikki aloitteeni ihmisoikeusraporttiin. Ehdotin muun muassa Saharov-ihmisoikeuspalkinnon jakamisen tekemistä pysyväksi käytännöksi parlamentin täysistunnossa.
Tein myös aloitteen Euroopan parlamentin roolin vahvistamiseksi EU:n ihmisoikeusraportin muotoilussa ja siinä yhteydessä yhteistyötä kulloisenkin puheenjohtajamaan kanssa. Päätöslauselma sisältää mm. toivomuksia Suomen puheenjohtajuuskaudelle tämän vuoden jälkipuoliskolla.
Nostin myös esille Sudanin Darfurin alueen kärjistyneen tilanteen ihmisoikeusrikkomusten saralla. Kiinnitin myös huomiota Guantanamon vankien aseman parantamiseen Yhdysvaltain tukikohdassa Kuubassa.
Ihmisoikeusraporttiin sisällytettiin lisäksi aloitteeni koskien islamilaisia maita suututtaneista pilakuvista tanskalaisessa lehdessä. On tärkeää korostaa kulttuurien välistä keskinäistä kunnioitusta samalla kun sananvapauden periaatteesta pidetään kiinni.
Koko parlamentti äänestää ihmisoikeusraportista toukokuun täysistunnossa.
Ensi vuoden ihmisoikeusselonteon (eli kuluvalta vuodelta 2006) valmistelusta vastaa Suomi heinäkuussa alkavana EU-puheenjohtajuusmaana. Tärkeät haasteet odottavat.
